Lunta ja pakkasta piisaa. Ihanasti aurinko jo lämmittää, mutta jo alkaa lämpö laskemaan auringon laskun myötä. Kevättä kohden.. :)

Ja toivottavasti pian, sillä puupino on todella huvennut uhkaavan pieneksi.

Ja niin se vuosi vaihtui rakettien merkeissä täällä maallakin. Pakkastakin on ollut ihan riittämiin. No kohti kevättä ja pörriäisiä mennään. Tuossa jo suunniteltiin, että mitä kasvimaahan istutettaisiin ensi keväänä. Porkkanaa, perunaa, hernettä, persiljaa ja tietty salaattia. Jotain kaalia ja jos vielä papuja.

Kui se talvi pääs taasyllättämään. Kyllä. Olisi aitaus pitänyt ehtiä tekemään vuohille.. ei ehtinyt. Ja nyt vielä kuulema pakkastakin Jouluun asti ihan kunnolla. No katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. Navetta vuohille nyt ainakin.

 Vanha poni sitten sai viimeisen lepopaikan.Sitä on välillä aivan suunnaton ikävä. Ei sellaista ponia ole kuin 1. Kauniita muistoja jäi satoja.. kunhan niitä voi itkemättä ajatella... pikkuhiljaa.

Uusi poni, Vimpula, paikkailee tuska-aukkoja hyvin. Ison työn on pieni poni saanut. Onneksi se itse ei tiedä sitä. Elää vain onnellista ponin elämää. Ja kohta taasen työn täytteisempää, kunhan nuo kengät saadaan jalkaan hokkien kanssa.

Kesä sitten meni..ilman talon maalausta. Kunhan tuo tuuletus saadaan kuntoon ja toivottavasti tänään. Joku rohkea löytynyt yli kuukauden etsinnän jälkeen joka uskaltautuu kiipeämään jyrkälle katolle tekemään reikää tuuletuspöntölle. Meikäläinen vatsahaavan partaalla kun ei mikään oikein etene tänä kesänä. Toivottavasti tulee "liukkaampi" talvi.

Tänään on maalari käynyt katsomassa urakkaansa...koko talo pitäisi maalata. Ja aloitus vain venyy.. Sammuttimet sentään sain tänään uusuttua, ja tulostuskoneen tähän koneeseen liitetttyä.